veli pohjonen

You are browsing the archives of veli pohjonen.

Puuvoima on ajattoman hyvää energiaa

Vuosi 2015 alkoi erikoisissa energian tunnelmissa. Perusvoiman lajeista (yli 10 prosenttia koko energiastamme) ydinvoiman vyöryä ei näy pidättelevän mikään. Öljyvoima rämpii pohjahinnoissaan. Kivihiili on ottanut turpeelta takaisin osansa, mikä sillä oli jo 1970-luvulla.

Pula puusta puhuttaa

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee miljardiluokan uusia tehtaita Äänekoskelle ja Kuopioon, puun riittävyys puhuttaa taas. Puheen voi odottaa kiihtyvän myös Kemijärven uuden biotuotetehtaan myötä.
Lapin laajoilla selkosilla puun kasvu kyllä koko ajan paranee. Tämä on tiedetty Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman mittausten perusteella jo vuosikausia.

Energiantuotanto pantava uusiin puihin

Energiantuotanto pantava uusiin puihin
Seuraavan eduskunnan kansanedustajat joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?
Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta saavat selvyyden vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.
Aikajanalla haitat ovat kolmea mittaa: ikuisia jätteitä, sukupolvisia saasteita ja lyhytaikaisia päästöjä.
Ydinvoimaa rasittaa säteilyjäte, joka on muurattava peruskallioon 200 000 vuodeksi. Sen [...]

Metsäenergia kuntoon

Metsäenergia kuntoon

Pidin 23.2.2015 alustuksen Kuusamon kansanedustajaehdokas Ulla Parviaisen vaalitilaisuudessa “Metsäenergia-asiaa”, paikassa Ullan Pirtti, aiheesta Metsäenergia kuntoon.
Alustus oli samalla katsaus metsäenergian kehitykseen Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Paaluna käytin vuonna 1999 julkaistua kirjaani “Puusta puhdasta voimaa”.
Kirja on nyt ladattavissa e-kirjana (Apple/Mac iBook formaatti) täältä.
Itse tilaisuuden alustus on ladattavissa täältä.

Pajukko pysäyttää

Pellonraivaus etenee maassamme sitä mukaa kun karjatilat suurenevat. Karjanlanta tarvitsee lisäpeltoa. Lantapelloilta valuu kiusallisia päästöjä. Karjatalouden lantakenttä muistuttaa turvetalouden pintavalutuskenttää.

Puu kasuaa yhä kovemmin

PUU KASUAA YHÄ KOVEMMIN
Lappi puskee nyt puuta 13,2 miljoonaa kuutiota vuodessa
Ennen tutkimuksen aikaa Lapin jätkillä – silloinhan ei ollut vielä metsureita – oli sanonta: ”puu ei Lapisa kasua”. Metsäntutkimuslaitos mittaa toisin. Pohjois-Suomen puu kasvaa, ja kasvu on kiihtyvää. Lappi puskee nyt (mittaus ajalta 2009 – 2012) puuta 13,2 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu vuonna 1990 [...]

Vehnä on taustalla Lähi-idän kaaoksessa

Vehnän jatkuva puute nöyryytti Neuvostoliittoa, joka joutui ostamaan sitä lännestä. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.
Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmisen tärkeimpiä ruokaviljoja. Kausivaihteluista puhdistettuna vehnän maailmanhinta on pitkässä nousussa. Kun liityimme Euroopan unioniin 1995, tonni vehnää maksoi 120 euroa. Vuoden 2014 syyskuussa tonni maksoi 193 euroa.

Propsin aikana metsän talous toimi

Moni muistaa vielä rannikkoseutujen metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli työnimenä propsi. Sana tulee englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop). Veimme takavuosina propsia Englantiin, kuorittuna ja kahdessa koossa. Pitkä propsi oli yli kolmemetristä, lyhyt vähintään 1,2 metristä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen kuitupuun luokkaa.

Pyhä savu ja mirhami — osa metsän arvoketjun historiaa

Coca Cola ja Pepsi säikähtivät, miten niiden tuotteille käy.
Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa?

Metsässä on yhä vaurauden arvoketjun aineksia

Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista, 1760-luvulta lähtien olemme arvuutelleet, mistä vauraus syntyy. Chydenius ehdotti, että ulkomaankauppa on vapautettava. Suomalaista tervaa tulisi viedä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Ruotsi halusi pitää kauppamme rajana Tukholman kammareita.