Artikkeleita

Energiantuotanto pantava uusiin puihin

Energiantuotanto pantava uusiin puihin
Seuraavan eduskunnan kansanedustajat joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?
Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta saavat selvyyden vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.
Aikajanalla haitat ovat kolmea mittaa: ikuisia jätteitä, sukupolvisia saasteita ja lyhytaikaisia päästöjä.
Ydinvoimaa rasittaa säteilyjäte, joka on muurattava peruskallioon 200 000 vuodeksi. Sen [...]

Pajukko pysäyttää

Pellonraivaus etenee maassamme sitä mukaa kun karjatilat suurenevat. Karjanlanta tarvitsee lisäpeltoa. Lantapelloilta valuu kiusallisia päästöjä. Karjatalouden lantakenttä muistuttaa turvetalouden pintavalutuskenttää.

Puu kasuaa yhä kovemmin

PUU KASUAA YHÄ KOVEMMIN
Lappi puskee nyt puuta 13,2 miljoonaa kuutiota vuodessa
Ennen tutkimuksen aikaa Lapin jätkillä – silloinhan ei ollut vielä metsureita – oli sanonta: ”puu ei Lapisa kasua”. Metsäntutkimuslaitos mittaa toisin. Pohjois-Suomen puu kasvaa, ja kasvu on kiihtyvää. Lappi puskee nyt (mittaus ajalta 2009 – 2012) puuta 13,2 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu vuonna 1990 [...]

Vehnä on taustalla Lähi-idän kaaoksessa

Vehnän jatkuva puute nöyryytti Neuvostoliittoa, joka joutui ostamaan sitä lännestä. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.
Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmisen tärkeimpiä ruokaviljoja. Kausivaihteluista puhdistettuna vehnän maailmanhinta on pitkässä nousussa. Kun liityimme Euroopan unioniin 1995, tonni vehnää maksoi 120 euroa. Vuoden 2014 syyskuussa tonni maksoi 193 euroa.

Propsin aikana metsän talous toimi

Moni muistaa vielä rannikkoseutujen metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli työnimenä propsi. Sana tulee englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop). Veimme takavuosina propsia Englantiin, kuorittuna ja kahdessa koossa. Pitkä propsi oli yli kolmemetristä, lyhyt vähintään 1,2 metristä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen kuitupuun luokkaa.

Pyhä savu ja mirhami — osa metsän arvoketjun historiaa

Coca Cola ja Pepsi säikähtivät, miten niiden tuotteille käy.
Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa?

Metsässä on yhä vaurauden arvoketjun aineksia

Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista, 1760-luvulta lähtien olemme arvuutelleet, mistä vauraus syntyy. Chydenius ehdotti, että ulkomaankauppa on vapautettava. Suomalaista tervaa tulisi viedä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Ruotsi halusi pitää kauppamme rajana Tukholman kammareita.

Pajusta moneen lähtöön

Pajusta moneen lähtöön
Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Ennen pahvin ja muovin aikaa koripaju oli kuljetusten tärkein materiaali tuhansia vuosia. Vannepajulla jämäköitiin 1800-luvun olut- ja viskitynnyreitä. Kuoresta tehty pajunköysikin tunnetaan vanhastaan.
Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja metsäntutkija Risto Sarvas toivat Tanskasta 5 000 nopeakasvuista viljelypajua kokeiltavaksi uutena sellupuuna. Menetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.
Energiapaju keksittiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. [...]

Puu nousi Suomen perusvoimaksi

Vuosi 2012 oli jo Suomen energiatalouden paaluvuosi. Puuvoima kiri tasoihin pitkäaikaisen ykkösen, öljyvoiman kanssa. Vuosi 2013 varmisti järjestyksen. Syyskuun loppuun asti laskettu ennakkotieto kertoo, että saamme nyt puusta eniten energiaa.  

Tapion tiellä uusia haasteita

Suomen senaatti kutsui vuonna 1858 saksalaisen ylimetsänhoitajan, vapaaherra Edmund von Bergin arvioimaan maamme metsät. Hänen kaksi kuukautta kestänyt matkansa ulottui Lappiin saakka.
Vapaaherran matkakertomus oli tyly. Hän tiivisti: Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet. Kertomus oli metsätaloutemme käännekohta. Metsähallitus perustettiin 1859. Evolla aloitettiin metsänhoitajien koulutus saksalaisen mallin mukaan 1862.