Energia

Kuitupuu on nyt kallista polttoon

Teollisuudelle puuenergia on ollut aina hankala. Siitä maksettiin ilmastokamppailun kuumimpina hetkinä niin hyvin, että puun tuottajat myivät kuitupuunsa sellutehtaan sijasta voimaloille.

Hieskoivu nousi tuhkasta

Hieskoivu nousi tuhkasta
Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa.
Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja.
Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee energiapuuta kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Yhtiö ei voi laskea kaikkia ostojaan männyn ja kuusen kuitupuun varaan. Kemissähän on jo kaksi täyden mittakaavan sellutehdasta. [...]

Puuvoima on ajattoman hyvää energiaa

Vuosi 2015 alkoi erikoisissa energian tunnelmissa. Perusvoiman lajeista (yli 10 prosenttia koko energiastamme) ydinvoiman vyöryä ei näy pidättelevän mikään. Öljyvoima rämpii pohjahinnoissaan. Kivihiili on ottanut turpeelta takaisin osansa, mikä sillä oli jo 1970-luvulla.

Puu nousi Suomen perusvoimaksi

Vuosi 2012 oli jo Suomen energiatalouden paaluvuosi. Puuvoima kiri tasoihin pitkäaikaisen ykkösen, öljyvoiman kanssa. Vuosi 2013 varmisti järjestyksen. Syyskuun loppuun asti laskettu ennakkotieto kertoo, että saamme nyt puusta eniten energiaa.  

Kannot nousevat

Kantojen nosto hakkeeksi alkoi vuonna 2000. UPM-Kymmene nosti ensimmäiset 5000 kiintokuutiota Jämsänkosken voimalaan. Sen jälkeen kantojen energiakäytöstä tuli menestystarina. Viime vuonna kantoja korjattiin hieman yli miljoonaa kiintokuutiota.

Etanolia ja puuvillaa selluteollisuudesta

Tulevaisuuden vaatekuituja tuottavassa selluteollisuudessamme kannattaisi edelleen harkita Kemijärven mallia

Etanoli on jo maailman markkinoiden mahtipolttoaine. Se on ainutta bioenergiaa, mikä on päässyt maapallon tärkeimpään eli Chicagon tavarapörssiin. Se on ainut polttoneste, joka jo käytännössä korvaa bensiiniä. Etanolin asema vahvistuu markkinoilla edelleen, sitä mukaa kun etelän öljymaat ja niiden naapurimaat kahinoivat.

Arktinen biodiesel on tarpeellinen

Vajaat kymmenen vuotta sitten energiatutkijat päättelivät, että metsäisen maan kannattaa valita tulevaisuuden autoihinsa sellainen biopolttoneste, jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu.
Tutkijat suosittivat päälinjaksi dieseliä. Puudieselin tekotapa tunnettiin jo entuudestaan. Polttoainevalinnan taustalla oli kylmä laskelma. Peltoa ei ole niin laajaan vehnän ja ohran viljelyyn, että kotimaista viljaetanolia riittäisi kaikkiin bensiinikäyttöisiin autoihin.

Turvetaloudelta mahdollinen saada tulevaisuuden lisäpeltoa

Turpeeseen on lyöty leima, ympäristötuhon merkki.
Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty syntipukiksi järviemme samentumiseen.
Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty todistamaan.

Hiilidioksidin päästökauppaan liittyi paljon odotuksia

Euroopan unionissa käynnistyi vuonna 2005 hiilidioksidin päästökauppa. Sen piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta niin korkeaksi, että siirtyminen uusiutuviin vaihtoehtoihin olisi tapahtunut markkinavoimin.
Jos hiilidioksidin hinta olisi noussut 30-40 euroon per tonni, kivihiilivoimaloidemme olisi kannattanut ostaa metsähaketta. Peltoenergia olisi lyönyt itsensä läpi. Ehkä kotimaista biodieseliä voisi jo tankata huoltoasemilla. Pellettiämme olisi viety Eurooppaan sen [...]

Kantojen biotaloudesta tuli menestystarina

Kantojen biotaloutta ehdotti ensimmäisenä metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari. Hän esitteli 1972 Vesijaon koekentällä Padasjoella kansainväliselle metsätiedemiesten joukolle ojitettujen suometsien kasvatusmenetelmän, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski, että niistä saa 10-40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.