Puuhiili osaksi metsäenergiaa

Vuonna 1978 professori Olavi Huikari esitti energiapolitiikan neuvostolle, että vierasperäisen ydinenergian vastapainoksi Suomi tarvitsee myös kotimaista metsäenergiaa.

Runsaan 30 vuoden kuluttua (2009) Suomessa tuotettiin energiahaketta kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on reilut kymmenen prosenttia kaikesta metsänkorjuustamme.

Hakkeen ohella metsäenergiaa on tuotettu jo vuosia puupelletteinä. Lähes valmista on biodiesel.

Metsäenergian uusin mahdollisuus on puuhiilessä. Suurten voimaloiden kivihiilestä on tulossa tuskastuttavan kallis, ilmaston kannalta pahamaineisen saastuttava ja tuontitavarana Suomea velkauttava polttoaine. Puuhiili korvaisi voimaloissa ulkomaisen kivihiilen heti.

Puuhiilen nykyaikaiseen käyttöön energiana kiinnitti meillä ensimmäisenä huomiota keksijä Pauli Rantanen. Hän kehitti Afrikkaa varten laivoissa kuljetettavan, mutta Suomessa kehitysapuvaroin valmistettavan konttiretortin. Sillä oli määrä korvata puuta tuhlaavia maamiiluja ja hidastaa näin Afrikan savanniseutujen metsäkatoa.

Suomen metsätalouteen puuhiili antaisi kuuman piristysruisekeen. Muistellaanpa vain, mistä entisajan sydet saatiin tervanpolton sivutuotteena. Ne saatiin harvennuskoon männystä. Siitä puutavarasta mitä talousmetsissä riittää, ja minkä kasvu on alati lisääntymään päin. Ja minkä myynnistä uhkasi tulla ongelma metsäteollisuuden viimeaikaisessa myllerryksessä, kun sellu- ja paperitehtaita on jouduttu sulkemaan.

Puuhiili pönkittäisi sahoja. Sahaus lienee sittenkin metsäteollisuutemme ja –vientimme kestävin osa, ainakin niin kauan kuin länsimaiden ihmiset haluavat asua omissa taloissaan sekä sisustaa ja kalustaa ne puulla.

Sahat joutuvat ostamaan tukkipuun kanssa aina harvennuspuuta, mille pitää löytää sellun rinnalle luonteva käyttö. Puuhiilen valmistuksesta voi tulla se käyttö.

***

Lapin Kansa. Lappi puhuu. 17.2.2011

Leave a Reply

You can use these XHTML tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <blockquote cite=""> <code> <em> <strong>