Archive for 1993

You are browsing the archives of 1993.

Puuvoima haastaa hiilivoiman

Ympäristötalouden suuri haaste on korvata kivihiili energiapuulla. Haasteeseen yhtyvät myös ylivelkaantunut kansantalous ja metsäalan työllisyys.
Ympäristön kannalta ongelmallisin polttoaine on kivihiili. Kivihiili koostuu lähes yksinomaan alkuainehiilestä, ja sen palaessa syntyy lähes pelkästään kasvihuoneilmiön pääkaasua, fossiilista hiilidioksidia.
Kivihiilessä on hiilen ohella hieman rikkiä, joka on ympäristölle vielä hankalampaa. Rikin palamisjäte, rikkidioksidi on hapansateen pääaiheuttaja.

Metsätaloutemme ekoteolliselle linjalle

Yhden sukupolven vanhaa ympäristöaatetta meidän on kiittäminen siitä, että vesi ja ilma puhdistuvat parhaillaan metsäteollisuutemme äärellä. Jo parinkymmenen vuoden ajan teollisuutta on ohjattu ympäristön suojeluun asettamalla päästöille vuosi vuodelta kiristyvät rajat. Ken päästöra­jat ylittää, maksaa ympäristösakot. Sakot ovat nousseet vuosi vuodelta.

Kivihiiletön Sisä-Suomi

Hallituksen tuoreessa energiaselonteossa hiili- ja rikkidioksidin päästöille asetetaan tiukat tavoitteet: hiilidioksidin päästöjen kasvu pysäytetään 1990-luvun lopulla, ja rikkidioksidin päästöjä vähennetään vuoteen 2000 mennessä 80 prosenttia vuoden 1980 määrästä. Hiilidioksidille tavoite on ankara, ja ehkä mahdoton toteuttaa, ellei kivihiilen poltto vähene.

Vihreyden teollistaminen alkaa sahoilta

Yhden sukupolven vanhaa ympäristöaatetta on kiittäminen siitä, että vesi ja ilma ovat metsäteollisuutemme äärellä puhdistumaan päin. Enää ei kivihiiltä polttavista kattiloista tuprua rikinhöyryistä savua niin, että tehtaan varjossa taloista syöpyvät maalit ja metallit. Enää eivät sellutehtaat laske vesistöihin sakeaa jätevettä niin, että heikoilla moottoriveneillä on vaikeuksia ajaa läpi.

Ituja vihreyden teollistamisesta

Vihreyden teollistaminen on aurinkoenergian virtaa, uusiutu­via luonnonvaroja, niiden raaka-ainejalostusta, energiajalostus­ta ja aineiden kiertoa.

Saha ja biovoimala samalle tontille. Voima- ja metsätaloutta kannattaa kehittää yhdessä

Samana viime marraskuun tiistaina (3.11.1992), kun Yhdys­vallat valitsi uuden presidentin, Suomen Eduskunta koeää­nesti ydinvoi­masta – ja hylkäsi sen. Ydin­voiman yl­lät­tävä kaa­tumi­nen viestii syvistä arvovalin­noista, ehkä syvem­mistä kuin tuon häm­mentävän äänestyk­sen yh­teydessä huomat­tiin­kaan.

Puuvoima on energian säästöä ja kotimaisuutta

1980-luvun alussa maamme energiapolitii­kal­la oli kaksi selvää tavoi­tetta. Energiaa tulee säästää ja energi­an koti­mai­suutta tulee nostaa.

Energian säästäminen ei tarkoita palelemista pimeässä. Se tarkoittaa esimerkiksi kolminkertaisia ikkunoita kaksinker­taisten sijaan. Tai se tarkoittaa vaikkapa lämmitysautomatiikkaa siten, että lattialämmitys kytkeytyy päälle vasta iltakymmenel­tä, halvan yösäh­kön aikaan.

Puunkäytön tehostamismahdollisuuksia – kohti energiatavoitteista puunjalostusohjelmaa

Uusimpien Euroopan metsävaroja koskevien selvitysten mu­kaan metsien puusto lisääntyy ja niiden vuotuinen kasvu nousee par­haillaan kaik­kialla Länsi-Euroopassa. Erityisen sel­västi näin on tapah­tunut 1970- ja 1980-luvulla pohjoisen havumetsä­vyö­hyk­keen maissa Suomessa ja Ruotsissa.